torstai 10. elokuuta 2017
PALUU ARKEEN
Nyt olisi ensimmäinen kouluvuosi ja kesäloma taputeltu ja olisi aika palata arkeen. Ensimmäisestä kouluvuodesta jäi hyvä maku suuhun ja hyvillämielillä kohti uusia hommia mennään! Kesäloma meni sutjakkaasti ensin kuukausi töissä ja loput muuten vain möllöttäessä ja yötämyöten autoja räpeltäessä. Koulu jatkuu nyt TOP-jaksolla seuraavat kaksi kuukautta ja sen jälkeen koululle opiskelemaan! Väsyneillä fiiliksillä uuteen nousuun ja kohti tavotteita! Tsemppiä ja motivaatiota kaikille koulunsa aloittaneille ja myös jatkaville!
keskiviikko 3. toukokuuta 2017
HALLISSA PART6
KYTKIN REMONTTI
Saimme työksemme kytkin remontin Suzuki Vitaraan.
Aloitimme irroittamalla akun(koko akku,koska myöhemmin siitä oli hyötyä), vaihdekepin, vaijerit, johdot ja letkut vaihdelaatikolta. Tämän jälkeen irroitimme kardaanit
ja pienen pätkän pakoputkesta, jotta vaihdelaatikko mahdutaan ''pudottamaan'' alas.
Sitten laitoimme vaihdelaatikkotunkin vaihdelaatikon alle ja irroitimme kaikki vaihdelaatikon kiinnikkeiden pultit ja startin pultit. Kun vaihdelaatikko oli irti, laskimme sen varovasti tunkin avulla lattialle.
Kun vaihdelaatikko oli irroitettu niin pääsimme itse kytkimen pariin. Irroitimme paineasetelman, kytkinlevyn ja vauhtipyörän, jonka jälkeen rupesimme kasaamaan uutta kytkintä. Laitoimme uuteen vaihtipyörään uuden laakerin, jonka jälkeen laitettiin vautipyörä paikoilleen ja pultteihin laitettiin lukkoliimaa, jonka jälkeen laitettiin momenttiin. Laitoimme uuden kytkin levyn ja paineasetelman paikoilleen ja keskitimme ne (taas lukkoliimaa ja pultit momenttiin). Vaihdoimme kytkimen painelaakerin (löytyy vaihdelaatikosta).Kun kytkin oli kasattu nostimme vaihdelaatikon paikoilleen ja laitoimme sen ja startin pultit ja kiinnikkeet kiinni. Remontti on siinä pisteessä tällähetkellä, että vielä on laitettavana letkut, johdot ja vaijerit paikoilleen, sekä vaihdekeppi,kardaanit,pakoputken tiivisteiden vaihto ja paikoilleen laittaminen ja akun takaisin laitto.
torstai 27. huhtikuuta 2017
TEHTÄVÄ
SELVITÄ HENKILÖAUTON JARRUJÄRJESTELMÄN RAKENNE (EI ABS) JA TOIMINTAPERIAATE.
Auton jarrujärjestelmä koostuu seisontajarrusta ja käyttöjarrusta. Käyttöjarrun pitää olla kaksipiirinen, ja sen on vaikutettava jokaisen pyörän erillisiin hankauspintoihin. Lisäksi hidastuvuuden on kuivalla asfaltilla oltava vähintään 5,8 m/s2 enintään 500 N poljinvoimalla. Seisontajarrun (käsijarru) käyttövoiman on oltava vähintään 20% kokonaispainovoimasta ja jakauduttava vähintään yhden akselin molemmille pyörille. Henkilöautossa seisontajarru on täysin mekaaninen.
Nestejarrut
Neste- eli hydrauliikkakäyttöiset jarrut ovat umpinaisia. Hydrauliikkaputkien pitää kestää 230 barin paine. Henkilön painaessa jarrupolkimen pohjaan siirtyy voima pääsylinterin mäntään. Männän liike muuttuu paineeksi, joka siirtyy putkea pitkin työsylinterin mäntään. Levyjarruissa mäntä työntää jarrupalat kiinteästi autossa oleviin jarrulevyihin aiheuttaen kitkavoimaa. Rumpujarruissa mäntä työntää jarruhihnan avustuksella jarrukenkiä rumpua vasten.
Jarrupiirit
Yksipiirijarrun toimii niin, että kaikkiin jarruihin kohdistuu sama paine. Vuodon sattuessa piirin mihin tahansa osaan, lakkaavat kaikkien pyörien jarrut jarruttamasta(nykyisin ei sallittu autoissa).
Kaksipiirijarrut ovat joko akseli- tai ristijakoisia. Ristijakoisessa piirit ovat vasen takajarru ja oikea etujarru sekä oikea takajarru ja vasen etujarru. Akselijakoisissa järjestelmissä piirit vaikuttavat akseleittain. Takavetoiset autot käyttävät tätä piirijakoa. Toisenlaisessa akselijakoisessa jarrupiirissä edessä sijaitsevat jarrut ovat nelimäntäiset. Tässä järjestelmässä molemmissa piireissä on toinen takajarruista mukana. Järjestelmää voidaan käyttää niin etu- kuin takavetoisissa autoissa.
Alipainetehostin
Imusarjan, tai dieselissä erillisen ilmanpainepumpun, alipainetta hyväksi käyttävä alipainetehostin sijaitsee ennen jarrujen pääsylinteriä. Pääsylinterin männän molemmille puolille vaikuttava alipaine ja venttiilillä ulkoilmalta suljettu tila pitävät jarrun vapaana. Jarrutuksessa venttiili avaa tilan ulkoilmalle sylinterin painopuolelle ja sulkee imupuolen. Paine-ero männän molemmilla puolilla lisää jarrutusvoimaa.
Auton jarrujärjestelmä koostuu seisontajarrusta ja käyttöjarrusta. Käyttöjarrun pitää olla kaksipiirinen, ja sen on vaikutettava jokaisen pyörän erillisiin hankauspintoihin. Lisäksi hidastuvuuden on kuivalla asfaltilla oltava vähintään 5,8 m/s2 enintään 500 N poljinvoimalla. Seisontajarrun (käsijarru) käyttövoiman on oltava vähintään 20% kokonaispainovoimasta ja jakauduttava vähintään yhden akselin molemmille pyörille. Henkilöautossa seisontajarru on täysin mekaaninen.
Nestejarrut
Neste- eli hydrauliikkakäyttöiset jarrut ovat umpinaisia. Hydrauliikkaputkien pitää kestää 230 barin paine. Henkilön painaessa jarrupolkimen pohjaan siirtyy voima pääsylinterin mäntään. Männän liike muuttuu paineeksi, joka siirtyy putkea pitkin työsylinterin mäntään. Levyjarruissa mäntä työntää jarrupalat kiinteästi autossa oleviin jarrulevyihin aiheuttaen kitkavoimaa. Rumpujarruissa mäntä työntää jarruhihnan avustuksella jarrukenkiä rumpua vasten.
Jarrupiirit
Yksipiirijarrun toimii niin, että kaikkiin jarruihin kohdistuu sama paine. Vuodon sattuessa piirin mihin tahansa osaan, lakkaavat kaikkien pyörien jarrut jarruttamasta(nykyisin ei sallittu autoissa).
Kaksipiirijarrut ovat joko akseli- tai ristijakoisia. Ristijakoisessa piirit ovat vasen takajarru ja oikea etujarru sekä oikea takajarru ja vasen etujarru. Akselijakoisissa järjestelmissä piirit vaikuttavat akseleittain. Takavetoiset autot käyttävät tätä piirijakoa. Toisenlaisessa akselijakoisessa jarrupiirissä edessä sijaitsevat jarrut ovat nelimäntäiset. Tässä järjestelmässä molemmissa piireissä on toinen takajarruista mukana. Järjestelmää voidaan käyttää niin etu- kuin takavetoisissa autoissa.
Alipainetehostin
Imusarjan, tai dieselissä erillisen ilmanpainepumpun, alipainetta hyväksi käyttävä alipainetehostin sijaitsee ennen jarrujen pääsylinteriä. Pääsylinterin männän molemmille puolille vaikuttava alipaine ja venttiilillä ulkoilmalta suljettu tila pitävät jarrun vapaana. Jarrutuksessa venttiili avaa tilan ulkoilmalle sylinterin painopuolelle ja sulkee imupuolen. Paine-ero männän molemmilla puolilla lisää jarrutusvoimaa.
KATALYSAATTORIN TOIMINTA JA RAKENNE
Toiminta:
Paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400...800 °C.
- Kennomainen sisäosa pakottaa pakokaasut kulkemaan kapeiden kanavien kautta.
- Joka molekyylin lasketaan törmäävän seinämään yli 3000 kertaa matkallaan puhdistimen läpi.Katalyyttiseen hiukkaseen saastemolekyyli osuu vain noin 500 kertaa.
- Hapettumiseen tarvitaan lisäksi vapaan happiatomin läsnäolo törmäyshetkellä sopivalla etäisyydellä. Laskettu syntyvän keskimäärin 5 kertaa kaasumolekyylin matkatessa katalysaattorin lävitse.
- Pelkkä katalysaattori pakoputkessa ei kuitenkaan vielä riitä, vaan kolmitoimikatalysaattori edellyttää apu- ja oheislaitteita toimiakseen tehokkaasti. Apulaitteet huolehtivat siitä, että puhdistimessa tapahtuvien muunnosreaktioiden olosuhteet ovat optimaaliset.
- Polttoaineen ja ilman välisen seossuhteen tulee pysyä koko ajan hyvin lähellä teoreettisesti oikeaa (l = 1)
- pakokaasujen happipitoisuuden tunnistin, ns. lambda-anturi
- moottoriohjausjärjestelmä
- riittävän lämpötilan, vähintään 250 °C. ( Paras puhdistusteho ja pisin toimintaikä saavutetaan lämpötila-alueella 400...800 °C.)
Rakenne:
Yleisimmin käytetyt katalyyttimetallit ovat platina (Pt) ja rhodium (Rh). Platina toimii hapetusreaktioiden ja rhodium pelkistysreaktioiden katalyyttinä. Myös palladiumia (Pd) on käytetty varsin laajasti, etenkin alkuaikoina, kun katalysaattorit olivat vain hapettavia. Se kesti kuitenkin huonosti mm. bensiinissä olevan lyijyn "myrkyttävää" vaikutusta. Viime aikoina sitä on kuitenkin taas tutkittu, koska se on halvempaa kuin sitä paljon harvinaisemmat platina ja rhodium. Autojen katalysaattorit ovat itse asiassa suurin yksittäinen käyttökohde näille varsin harvinaisille jalometalleille. Keskikokoisessa puhdistimessa tätä kallisarvoista jalometalliseosta on kuitenkin varsin vähäinen määrä, vain noin 2 g.
-Puhdistin rakentuu mehiläispesän hunajakennoja muistuttavien, tavallisesti keraamista ainetta olevien pohja-ainekennojen ympärille (voivat olla myös ohuesta metallifoliosta valmistettuja, jolloin se kasvattaa seinäpinta-alaa).
- Suuri pinta-ala on tarpeen, jotta pakokaasuissa olevat saastemolekyylit ehtisivät kaikki käydä riittävän lähellä aktiivista seinämää, jossa puhdistumiseen tarvittavat reaktiot tapahtuvat.(auki levitetyssä keskikokoisessa katalysaattorissa on sisäpinta-alaa parin jalkapallokentän verran)
-Kennosto on suljettu ruostumattomasta teräksestä valmistettu kotelo, joka on muodoltaan autoissa normaalisti käytettävien äänenvaimenninkammioiden kaltainen.
- Kiinnitetty joustavasti, jotta kotelon ja kennoston erilaiset lämpölaajenemiset eivät vähitellen riko koko rakennetta.
TEHTÄVÄ
Milloin lain mukaan henkilöautoon on
vaihdettava kesärenkaat? Onko laissa ilmoitettu päivämäärä ehdoton
takaraja vai voiko siitä poiketa ja millä perusteella?
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Nastattomia talvirenkaita saa käyttää kuitenkin ympäri vuoden. Nastallisia talvirenkaita saa käyttää 1.11. - 31.3. tai toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin - myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Nastarenkaita saa käyttää muunakin aikana, jos keli sitä edellyttää.
Paljonko on henkilöauton kesärenkaissa oltava kulutuspintaa?
Laki määrittää henkilö- ja pakettiauton kesärenkaiden minimiurasyvyydeksi 1,6 mm
Kuinka paljon halkaisijaltaan suuremmat vanteet saa henkilöautoon asentaa ilman muutoskatsastusta?
Rekisteriotteessa ilmoitetusta leveimmästä vaihtoehdosta rengasta voi leventää 30 mm ja vannetta 26 mm, ilman että sinun tarvitsee muutoskatsastaa autosi.Vierintäkehä, eli renkaan ympärysmitta, saa muuttua maksimissaan 5 %. Samalla akselilla olevien renkaiden keskilinjojen välinen etäisyys, ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää muutosten seurauksena. Muutoskatsastus mahdollistaa ulkohalkaisijan suurentamisen aina 51 mm saakka, ja leveyden suurentamisen 102 mm saakka renkaan ilmoitetusta alkuperäiskoosta.
LÄHTEET:
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Nastattomia talvirenkaita saa käyttää kuitenkin ympäri vuoden. Nastallisia talvirenkaita saa käyttää 1.11. - 31.3. tai toisen pääsiäispäivän jälkeiseen maanantaihin - myöhemmän ajankohdan ollessa määräävä. Nastarenkaita saa käyttää muunakin aikana, jos keli sitä edellyttää.
Paljonko on henkilöauton kesärenkaissa oltava kulutuspintaa?
Laki määrittää henkilö- ja pakettiauton kesärenkaiden minimiurasyvyydeksi 1,6 mm
Kuinka paljon halkaisijaltaan suuremmat vanteet saa henkilöautoon asentaa ilman muutoskatsastusta?
Rekisteriotteessa ilmoitetusta leveimmästä vaihtoehdosta rengasta voi leventää 30 mm ja vannetta 26 mm, ilman että sinun tarvitsee muutoskatsastaa autosi.Vierintäkehä, eli renkaan ympärysmitta, saa muuttua maksimissaan 5 %. Samalla akselilla olevien renkaiden keskilinjojen välinen etäisyys, ei saa muuttua alkuperäisestä 30 mm enempää muutosten seurauksena. Muutoskatsastus mahdollistaa ulkohalkaisijan suurentamisen aina 51 mm saakka, ja leveyden suurentamisen 102 mm saakka renkaan ilmoitetusta alkuperäiskoosta.
LÄHTEET:
- https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/autoilijat/auton-renkaat
- http://www.turvallisetrenkaat.fi/rengastohtori/turvallisuus/mika-on-riittava-urasyvyys
- https://www.laatuvanne.fi/page/8/rengaskoon-vaihtaminen
perjantai 25. marraskuuta 2016
VIKAKOODI
Yleistä vikakoodeista
Vikakoodi ei välttämättä tarkoita, että autossa olisi jotain vikaa. Vikakoodi voi aiheutua virtapiikistä, tässä tilanteessa suositellaan nollaamaan vikakoodit ja lukemaan ne uudestaan.
Jos vikakoodia ei tule, se ei välttämättä tarkoita ettei autossa olisi vikaa vaan se toimii annettujen rajojen sisäisesti. Toisin sanoen auto voi toimia rajojen sisäisesti muttei niin kuin pitäisi.
Useampi virheilmoitus voi johtua samasta viasta. Esim. Sytytyksen ohjausvika aiheuttaa polttoaineen epätasaista palamista, väärän seoksen, polttoaineen kulutuksen nousun ja korkeat päästöt.
Historiaa ja lukeminen
2000-luvun jälkeen standardin mukaiset viat saadaan luettua OBD-2 lukijalla. OBD-2 tuli pakolliseksi Suomessa 2001 bensakoneisiin ja 2004 dieseleille. Eurooppalaisten käyttämä nimitys OBD-2 on EOBD.
Vikakoodit voi käydä luettamassa lähes kaikilla korjaamoilla. Vikakoodienluvun hinta vaihtelee korjaamoittain. Vikakoodin luku ohjelmia ja testereitä on erilaisia. Koulullamme on käytössä boschin testeri, josta löytyy OBD ohjelma. Vikakoodien luku on aika yksinkertaista.
Vikakoodi ei välttämättä tarkoita, että autossa olisi jotain vikaa. Vikakoodi voi aiheutua virtapiikistä, tässä tilanteessa suositellaan nollaamaan vikakoodit ja lukemaan ne uudestaan.
Jos vikakoodia ei tule, se ei välttämättä tarkoita ettei autossa olisi vikaa vaan se toimii annettujen rajojen sisäisesti. Toisin sanoen auto voi toimia rajojen sisäisesti muttei niin kuin pitäisi.
Useampi virheilmoitus voi johtua samasta viasta. Esim. Sytytyksen ohjausvika aiheuttaa polttoaineen epätasaista palamista, väärän seoksen, polttoaineen kulutuksen nousun ja korkeat päästöt.
Historiaa ja lukeminen
2000-luvun jälkeen standardin mukaiset viat saadaan luettua OBD-2 lukijalla. OBD-2 tuli pakolliseksi Suomessa 2001 bensakoneisiin ja 2004 dieseleille. Eurooppalaisten käyttämä nimitys OBD-2 on EOBD.
Vikakoodit voi käydä luettamassa lähes kaikilla korjaamoilla. Vikakoodienluvun hinta vaihtelee korjaamoittain. Vikakoodin luku ohjelmia ja testereitä on erilaisia. Koulullamme on käytössä boschin testeri, josta löytyy OBD ohjelma. Vikakoodien luku on aika yksinkertaista.
 |
| Koulumme testeri |
hallissa part5
RANSOMES
Laitoimme hihnat ja hihnapyörät paikoilleen, sekä hydraulimoottorin.
Kun hydraulimoottori oli hihnoineen ja kehikoineen laitettu, aloitimme huollon. Huoltoon kuului öljyn ja suodattimen vaihto, polttoaine suodattimen vaihto sekä hydrauli öljyn ja suodattimen vaihto.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)